Suurkiitokset vuodelle 2018 ja kohti uutta hienoa vuotta!

Villa Sofialla valmistaudutaan tänään uuden vuoden vastaanottamiseen ja ennen uuden alkua on hyvä muistella ja kiittää kaikesta hyvästä ja kauniista menneeltä vuodelta. Koetan parhaani mukaan muistella vuotta 2018 tänään.

Tammikuussa 2018 rakennettiin sekä uutta että vanhaa rakennusta Villa Sofialla ja Jukka saapui rakentamaan kanssamme. Rakentamassa olivat Asko, Jukka, Pentti ja Staffan. Maalämpökaivot porattiin Villa Sofian pihalle. Tammikuussa olimme mukana Matkamessuilla Kuninkaantien osastolla ja Villa Sofia sai Kuninkaantien karttaan kohdenumeron 22.

Villa Sofian uusi rakennus valmistumassa.

Helmikuussa rakentaminen jatkui Villa Sofialla. Olimme mukana venemessuilla Inkoon kunnan osastolla markkinoimassa sekä Elisaarta että Villa Sofiaa. Elisaaren ja Villa Sofian kesätyöpaikkahaut käynnistettiin netissä.
 

Maaliskuussa rakentaminen jatkui ja maalämpöpattereita asennettiin vanhalle puolelle. Kokoonnuimme Villa Sofian ystävien kanssa ensimmäistä kertaa viettämään viikonloppua vanhalle puolelle kovien pakkasten aikaan - pipo päässä sisällä 😊. Kesätyöntekijöitä haastateltiin ja heidän kanssaan keskusteltiin miten yhteisöllisyys, yhteistyö, ekologisuus ja kauneus voisivat tulevana kesänä näkyä ja toteutua Elisaaressa (ja Villa Sofialla).

Huhtikuussa rakentaminen jatkui ja kaksi vanhaa peltikattoa purettiin päärakennuksesta ja uusi katto asennettiin.

Päärakennus on saanut uuden katon.

Toukokuussa avattiin kausi Elisaaren ulkoilualueella ja Villa Sofian sisätiloja alettiin viimeistellä. Villa Sofian pihaa siivoiltiin myös Soilen, Timon ja "Hangon" Jukan kanssa ja keräilttiin saavikaupalla pellin paloja talon ympäriltä - kattoremontin jäljiltä - Anne tuli auttamaan. Toukokuussa kokoonnuttiin kesätyöntekijöiden kanssa pohtimaan tarpeita; Mitä paikka tarvitsee? Mitä asiakkaat tarvitsevat? Mitä minä itse tarvitsen? Toukokuussa järjestettiin Japani-teemalla "Sushi work shop" Mariyan ja Herbertin toimesta - ystävämme Mariya sai olla ensimmäinen japanilainen yöpymässä Villa Sofialla ja antamassa meille palautetta siitä miten paikkaa voisi kehittää japanilaisten matkailijoiden kannalta katsottuna. Toukokuun lopussa kuvattiin YLE:n Metsien Kätkemä-dokumenttisarjan toisen tuotantokauden ensimmäistä jaksoa Elisaaressa.

Jokainen osallistuja valmisti oman sushi-lautasensa Elisaaren kartanolla.

Kesäkuun alussa Villa Sofialla oli avoimet ovet ja ensimmäiset asiakkaat alkoivat saapua kesäkuun aikana.  Kesätyöntekijät aloittivat työnsä iloisissa merkeissä. Juhlimme juhannusta "täpötäydessä" Elisaaren vierasvenesatamassa ja Elisaaren kartanoravintolalla. Aulin syntymäpäivien juhlijat täyttivät koko Villa Sofian kesäkuun lopussa.

Kesäkuussa ensimmäisiä asiakkaita odotellaan myös Koivu-huoneistossa.

Heinäkuussa Villa Sofian rakentaminen laitettiin kesätauolle ja keskityttiin asiakastyöhön Elisaaressa ja Villa Sofialla. Nautittiin kesän lämmöstä, hulinasta ja vilinästä  - kesät ovat vilkkaita saaristossa.

Elisaaren kartanon kesäravintolan kattaus heinäkuussa.

Elokuussa rakentaminen Villa Sofialla jatkui yleisten tilojen osalta. Elisaaren kesätyöntekijät palasivat takaisin kouluun. Elisaaressa vietettiin Luonto-ja kulttuuriympäristöpäivää Kristinin johdolla. Muutimme Pentin kanssa asumaan Villa Sofian viereen - Barösundin vanhaan postirakennukseen, josta käsin on hyvä käydä hoitamassa Villa Sofian (ja Elisaaren) arkisia askareita kaikkina kellonaikoina.

Syyskuussa vastaanotimme Villa Sofialle ensimmäisen kalaporukkamme "Affenet".  Ahvenia tuli läjäpäin saaliiksi ja uusi varaus tulevalle vuodelle samaan aikaan ❤️. Syyskuussa saimme nauttia monista iloisista tapahtumista Villa Sofialla ja kesätyöntekijöidemme syystapaamisesta Tähtelän Holkenin October Festilla. Elisaaren kausi päättyi syyskuun lopussa ja paikan talviteloille laittaminen alkoi. Syyskuun aikana valmistui Villa Sofian juhlasali suureksi iloksemme - noin 50 neliömetriä pinta-alaltaan. Juhlasali palveli aikaisemmin koulun isona luokkana.

Juhlasalissa nyt on näkyvissä ja uudelleen maalattuina vanhan luokan kauniit lattialankut. 

Lokakuussa meillä oli ilo tavata useita yhteistyökumppaneita tuleville vuosille ja aloitimme "kesämoodista" laskeutumisen kiireettömämpään arkeen. Tässä auttoivat hiljaisuus ja syksyn pimenevät illat, jotka saaristossa ovat oikeasti hiljaisia ja pimeitä - Linnunrata ja koko tähtitaivas näkyvät kauniisti pilvettömänä iltana Villa Sofian pihalta.

Marraskuussa rakennettiin Villa Sofian päärakennuksen yläkerran huoneita Jukan ja Staffanin voimin. Huoneisiin valmistuu mm. taide- ja ryhmätyötiloja sekä toimistotilaa. Lomailimme "kesälomaamme" Pentin kanssa aurinkoisissa ja lämpimissä maisemissa Etelä-Portugalissa.

Joulukuussa vietettiin Villa Sofialla Ystävyyden Joulua.

Joulutunnelmissa Villa Sofialla 2018.

Olen varmaankin jotain unohtanutkin, mutta huomasin muistellessani, että paljon on kiitollisuuden aihetta niin monista asioista, tapahtumista ja ihmisistä ❤️. Nyt kohti uusia seikkailuja ja iloista uutta vuotta 2019!

Lämpimin terkuin,

Sari

www.villasofiabarosund.fi
www.elisaari.fi

Vastuullisuus ja aikomuksen selkeys - sitä saat mitä tilaat

Toivoimme kaunista, puhdasta, kohtuuhintaista ja vieraanvaraista majapaikkaa kesälomamatkamme ensimmäisille päiville. Ja sen saimme - tavalla, joka yllätti kaikki osapuolet.

Matkustaminen avartaa.

Sen jälkeen, kun olemme aloittaneet itse matkailijoiden majoittamisen, oma majoittuminen matkailijana ei ole enää ollut samanlaista kuin ennen. Nyt maailman näkee majoittajan silmin ja tuntee majoittajan tuntein...ainakin jossakin vaiheessa. Varasin viime hetkellä netistä meille majoituksen kohteessa; varaus varhain aamulla ennen lentoa ja majoittuminen jo iltapäivällä samana päivänä. Kohde ei ollut hotelli, vaan majatalo, jossa ei ole paikalla henkilökuntaa. 

Samassa yhteydessä varasin aamiaiset kahdelle aamulle ilman sen kummempaa harkintaa tai edes tietoisuutta, mitä tuo aamupalavaraus saattoi tarkoittaa. Hupsista - aamupalat olivatkin reilusti kalliimmat kuin edullinen majoittuminen. Huomasin tämän, kun sain kuitin nettimaksusta. Seikkailu oli alkamassa ja aloin aavistaa, että tässä onkin nyt jotain mielenkiintoista tapahtumassa.

Saavuimme majataloon lupaamanamme ajankohtana ja siellä oli meitä takki päällä odottamassa nainen, joka kertoi olevansa tuuraamassa isäntää. Hän kertoi, että voimme käyttää vapaasti talon  tiloja; suurta keittiötä, olohuonetta ja yhtä makuuhuonetta (jonka olimme varanneet). Koko talo oli puhdas, kaunis ja täynnä tervetulotoivotusta: huoneessamme oli hedelmäkori, leivonnaisia, vettä yms...

Ymmärsin paikan päällä, että olin hyvin todennäköisesti viimetipan varauksellani aiheuttanut jonkin tason hässäkän - kuka ehtii ottamaan meidät vastaan, kuka petaa sänkymme, hakee hedelmät jne? Syntyi kysymys, että oliko aamupala ehkäpä sen takia niin kallis, että kukaan ei ottaisi sitä näin sesongin ulkopuolella, kun henkilökuntaa ei ole paikalla. Aloin pohtia, että mitä minä majoittajana tekisin tilanteessa, jossa asiakkaat ovat tilanneet ja maksaneet ennakkoon sen älyttömän kalliin aamupalan, jota ei kenenkään pitänyt tilata :-D. Valtavat paineethan siitä tulisi - miten ikinä tuollaisen aamupalan voisi saada aikaiseksi? Vielä ennen nukkumaan menoa toivoin, että majoittaja voisi tuntea rauhaa ja levollisuutta tämän asian kanssa ja että kaikkien tarpeet voisivat tulla huomioiduksi kohtuullisella ja kaikkia osapuolia palvelevalla tavalla.

Aamupala kahdelle.

Aamulla majatalon isäntä hääräsi alakerrassa ja oli viemässä vastaleivottua kakkua aamiastilaan, kun kuljimme aulan kautta aamukävelylle. Aamukavelyltä palatessamme astuimme aamiaistilaan, jossa oli meille kahdelle katettu ruokaa notkuva pöytä...ja lisää tuli koko ajan...paahdettuja leipiä, juuri paistettua munakasta, pekonia...Tätä olin siis tilannut, ajattelin hieman hämmentyneenä. Kiitollisena otimme vastaan ja nautimme monen sortin valmiiksi viipaloiduista tuoreista hedelmistä, tuoreista leivonnaisista ja kaikesta siitä kauniista ja hyvästä, joka oli tuotu eteemme. Toivoin, että kaikki syömättä jäänyt ruokamäärä päätyy jonkun toisen aterialle, joka nauttii siitä yhtä paljon kuin me omastamme.

Miksi tahdoin jakaa tämän kokemuksen ja mikä oli tämän tarinan sanoma? Jokainen voi löytää tarinasta itseä koskettavan sanoman tai ehkäpä sitä ei varsinaisesti siinä olekaan.

Minulle tämä kokemus toimi muistutuksena vastuullisuudesta sen suhteen, mitä toivon elämääni. Miten voin aikomuksillani ja toiveillani palvella kokonaisuuden etua tulevaisuudessa vielä paremmin ja tietoisemmin?

Lämpimin terveisin,

Sari

Hiljaisuuden retriitti sisäisen viisauden ja luovuuden lähteenä

 Mikä retriitti ja miksi?

Mitä sana retiriitti meille merkitsee? Varmastikin odotustemme ja omien aikaisempien retriittikokemustemme pohjalta monenlaista merkitystä voimme löytää tälle sanalle.

Wikipediassa retriitti määritellään seuraavasti:

"Retriitti eli retretti (< ransk. retrait, ’vetäytyminen’ < lat. retraho, ’noutaa takaisin’) on vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. Länsimaiden kristillisistä, hiljaisuutta korostavista retriiteistä käytetään usein sekaannusten välttämiseksi nimityksiä hiljaisuuden retriitti ja hiljentymispäivät, sillä on olemassa sellaisiakin retriittejä, joiden ajatus perustuu runsaalle keskustelulle."

Hiljentymistä meren äärellä.

 Minulle retriitti on tarkoittanut vetäytymistä arjesta ja oman sisäisyyden tarkempaa kuuntelua. Olen osallistunut oikeastaan pääsääntöisesti tällaisiin itse järjestettyihin omatoimiretriitteihin, jossa olen varannut jopa viikkojen ajaksi tilaa sisäisyyden kuuntelulle, kävelylle ja maalaamiselle. Olen vuokrannut huoneen jostakin kauniista ja rauhalliseksi kokemastani paikasta, jossa on myös mahdollista kävellä luonnon keskellä. Hiljaisuus on tullut kuin kaupan päälle, silloin kun olen valinnut paikan, jossa en ymmärrä paikallisten puhumaa kieltä :-).

Muistan osallistuneeni pari kertaa ohjattuun retriitin nimellä kulkevaan työskentelyyn, jossa käytimme taidetta sisäisen tutkiskelun apuna. Tällä retriitillä oli ohjelma, jonka sisällön oli luonut retriitin ohjaaja ja keskustelimme myös ohjatusti osallistujien kanssa kokemuksistamme ja oivalluksistamme. Koin tällöin näiden retriittien sisällön positiivisesti ja uusia näkökulmia antavaksi.

Italian Assisin omatoimiretriitissä maalattu ruusu vuonna 2014.

 Tietoisuus tarpeista, sisäinen viisaus ja luovuus

Minkälainen voisi olla tulevaisuuden hiljaisuuden retriitti? Hahmotan tällä hetkellä asiaa niin, että ihmisten yhteiselle kokoontumiselle, hiljaisuuteenkin perustuvalle, olisi tärkeää muodostaa yhteinen tietoinen aloituspiste. Tällaisen aloituspisteen voi luoda alussa tapahtuvalla keskustelulla, jossa jokainen tuo esille omat tarpeensa. Näin jokainen osallistuja tulee tietoiseksi sekä omista että toisten tarpeista. Monet kokoontumiset aloitetaan keskustelemalla osallistujien odotuksista. Tarpeet ovat kuitenkin syvemmällä tasolla kuin odotukset ja vaikuttavat näin paljon voimakkaammin toimintaamme, todelliseen kokemukseemme ja hyvinvointiimme.

Mitä voi syntyä, kun käännymme avoimin mielin sisäänpäin ja kuuntelemme omaa sisäistä viisauttamme? Joillakin ihmisillä alkaa nopeastikin syntyä luovaa toimintaa, kuten esimerkiksi kuvia, kirjoitusta, hyräilyä tai tanssia. Luovuus voi toki ilmentyä myös sisäisillä tasoilla seesteisen levollisena olotilana tai kohottavina ideoina tai ajatuksina. Kaunis luontoympäristö on mitä parhain inspiriraation lähde näille sisältäpäin kumpuaville virikkeille.

Tilaa hengittää vaikka aaltojen tahtiin.

Olen huomannut, että kiitollisuus tunteena aivan kuin moninkertaistaa kauniin ja hyvän. Kiitollisuus siitä, että juuri-nyt-tässä-hetkessä kaikki on hyvin, voi tuntua sydämessä lämpönä, joka on kuin käyttöenergiaa elämälle - pitkälle tuleviinkin läsnäolon hetkiin.

 Vastuullinen toimijuus ja tarpeiden huomioiminen

 Miten voimme tulla yhä vastuullisimmiksi toimijoiksi tässä maailman ajassa - vastuullisiksi omien todellisten tarpeidemme huomioimisesta ja yhtälailla vastuullisiksi toistemme tarpeiden kunnioittamisesta? Tähän kun vielä lisätään yhteinen huolemme maapallon tilasta, voimme liittää listaan kauniin asuinplaneettamme tarpeiden huomioimisen.

Elämämme yhdessä muiden ihmisten kanssa tällä planeetalla asettaa meidät sisäisen kysymyksen äärelle - mitä tahdomme luoda? Uskon, että tähän kysymykseen vastausta kannattaa lähteä etsimään avaamalla sydämensä ensin omille, läheisten ja ympäristön tarpeille? Se mikä toimii lähellä, toimii myös laajenevina ympyröinä kattaen lopulta kaikki maailman ihmiset ja koko planeetan.

Mihin siis tarvisemme hiljaisuuden retriittejä - vai tarvitsemmeko niitä? Minun näkökulmani on se, että tarvitsemme toisinaan ajan ja tilan kytkeytyä omaan sisäiseen viisauteemme - ilman ohjeita tai sosiaalista painetta. Kun sitten palaamme takaisin yhteyteen muiden kanssa, olemme valmiimpia luomaan yhdessä kaikkien tarpeita kunnioittavaa tulevaisuutta.

Jätämme siis rupattelun ja ohjeet hetkeksi, jotta kuulemme aidon oman äänemme hiljaisuuden läpi. Se ääni on voimakas <3.

Lämpimin terveisin,

Sari

Lumi on peittänyt kukat saaristossa - meren aalto edelleen voimissaan

Lumi peittää Villa Sofian pihamaan.

Täällä Barösundin saaristossa Villa Sofialla tunnelma on muuttunut hartaan uneliaaksi. Valkoinen puuterilumi peittää maan ja sisäisesti voi tuntea levollisen olotilan. Muutama keltainen lehti vielä riippuu kiinni puiden oksistossa ja meri aaltoilee vapaana.  Nyt on aika olla - keskeyttää hetkeksi kaikenlainen tulevan suunnittelu - ja kääntyä sisäänpäin. Niinkuin jalanjälkiä lumessa, voimme tahtoessamme katsoa niitä jälkiä, joita olemme kesän lämmössä jättäneet maailmaan. Missä innostuksemme tuli oli läsnä ja missä ehkäpä touhusimme yli omien voimavarojemme - velvollisuuden tunteesta käsin. Missä on ilo läsnä elämässämme?

Valoja iltojen pimeyteen.

Meillä on täällä seuranamme peuraporukkaa. Monesti iltaisin, kun käymme ulkosalla, löydämme sarvekkaan peurapoikajengin hengaamasta pimeydessä autojemme ympärillä. Mitä ihmettä ne siinä touhuavat? Ovatko kenties kiinnostuneita autoista niinkuin nuoret ihmispojatkin? Jos ovat, niin tämä kiinnostus on kunnioittavaa laatua, koska autot ovat aamuisin moitteettomassa kunnossa :-).

Pääoven uudet portaa.

Nautitaan pimenevistä illoista, kynttilän valosta ja lämpimistä kodeistamme.

Sari

Luonnollista luksusta ja harmoniaa

Kotiuduin tänään matkailuopintojeni viimeiseltä lähipäivältä Lahdesta. Koulutuksen nimi oli Luonnollista luksusta ja harmoniaa. Olen kiitollinen kaikista upeista kohtaamista opettajien ja kurssikavereideni kanssa. Tämä koulutus avasi silmiäni luontomatkailun mahdollisuuksista ja oivalsin, että olemme luonnollisen luksuksen ja harmonian ympäröiminä täällä kauniissa Inkoon saaristossa. Voimme vaivattomasti viedä matkaajia hiljaiseen metsään, auringossa kimaltavalle merelle ja illan hämärässä räiskyvän nuotion äärelle. Rantasaunamme tarjoavat lempeät löylyt ja kun paikalle saapuu vielä saunaperinnettä tunteva vihtoja, on elämys taattu.

Tässä viimeisessä lähitapaamisessa teemanamme oli kansanparannus. Miten kansanparannus ja matkailu voivat liittyä toisiinsa? Esimerkiksi niinkin yksinkertaisella tavalla, että matkaajaat keräävät oppaansa kanssa yrttejä, joista he sitten illan tullen valmistavat itselleen rentouttavan jalkakylvyn saunan lämmössä. Kiinnostukseni teemaan heräsi laajemminkin ja vierailin Kansanparantajaseuran nettisivuilla ja löysin sieltä aihealueen: Henkinen ympäristön hoito.

"Henkisen ympäristönhoito on ollut aina kansanparannuksen olennainen osa. Toiminta perustuu syvälliseen luonnon tuntemukseen ja ihmisen sekä eläinten tilaa häiritsevien ympäristötekijöiden poistamiseen eettisesti oikein periaattein ja tavoittein.

Toiminnalla saavutetaan erilaisiin toimintaympäristöihin harmoninen tila ja hyvä yhteistyöperusta. Tämän päivän usein liian kiireisessä maailmassa toiminnalla on paljon tarvetta tuoda henkistä osaamista erilaisiin ongelmatilanteisiin kaikissa ihmisen ja eläinten elinympäristöissä ja toimintatiloissa."

Minulle tuo teksti avautuu siten, että voimme oppia harjoittamaan läsnäoloamme ja kaiken elollisen kohtaamista tilan ja ympäristön harmoniaa (sopusointua) vahvistaen. Hetkellinen harmonian rikkoutuminenkin voi olla ovi sen merkityksen ymmärtämiseen ja voi lisätä tahtotilaa harmonian tietoiseen vahvistamiseen.

Huomenna 20.10. saamme nauttia musiikin harmonioista, kun Viirivehka (engl. Peace Lily) soittelee meille Villa Sofialla klo 14 alkaen ja illalla klo 18 alkaen saapuvat muusikot Thomas Lundin, Teddy Granroth ja Annika Cleo konsertoimaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Sari

Mistä voin luopua?

Istuin tänään hetken kalliolla meren ääressä, vain kiven heiton päässä uudesta kodistani. Hämmästyin jälleen siitä kauneudesta, jonka keskellä olen. Tämä kauneus ei tarvitse mitään lisää eikä siitä voi poistaa mitään. Luonnolla on homma hallinnassa ⭐.

Sisällä talossa on tavaroita pitkin lattioita, osa lajiteltu ja osa odottamassa lajittelua. Mitä todella tarvitsen ja mikä tuottaa minulle iloa? Olen löytänyt 13!? toimivaa paistinpannua, noin 20 tasku/otsalamppua (toimivia), 7 ehjää sateenvarjoa ja selittämättömän määrän kylpypyyhkeitä. Maailma on täynnä tavaraa ja osa siitä on vahingossa hautautunut meilläkin syvien kaappien perälle - ikäänkuin unohduksiin. Olenkin löytänyt jo yhden henkilön, joille voin antaa paistinpannujamme todelliseen käyttöön, sateenvarjot voi viedä majoitushuoneisiin asiakkaista varten, kuten osan taskulampuistakin. Syksyisin on usein sateista ja pimeää. Ehjille, mutta nuhjaantuneille kylpypyyhkeille en nyt keksi oikein mitään...onkohan jossakin alueella tekstiilikeräysastiaa?

Mistä voin luopua? Kysymys on laajempi kuin ennalta saattaa arvatakaan. Miksi tarpeeton pitää meistä kiinni ja me pidämme siitä kiinni? Olen huomannut, että tarpeeton on usein helpompi pitää kuin keksiä sille oikea jatko-osoite. Ehjän ja toimivan tavaran viemiseen kaatopaikalle en pysty.

Onko näin myös ajatustemme, tunteidemme ja tapojemme kanssa. Pidämme niistä kiinni, koska emme tiedä mihin niitä voisi kierrättää...hmmm? Olisiko olemassa jossakin jokin vanhaksi käyneiden toimimattomien ajatusten ja tunteiden kaatopaikka. Oikein sellainen hieno, jossa kompostoinnin kautta synnytetään uutta ja toimivaa peloista vapaata ajattelua ja tahtotilaa...Villa Sofian hiljaisuuden retriittiin voi tulla 2.-4.11. kokeilemaan tällaista kompostointia ♡...omassa rauhassa.

Lämpimin terveisin,

Sari

Muoto seuraa tietoisuutta

Lokakuun ensimmäisen viikonlopun lauantaina kokoonnuimme monien kysymysten äärelle. Onko todellisuutemme illuusio - jonkinlainen simulaatio? Miksi historiaa ei kirjoiteta uudelleen? Ja monien muiden kysymysten äärelle...

Sekä tieteen että henkisyyden osalta ajaudumme ihmisinä helposti ääripäihin ja luomme polarisoituneen tilanteen. Jäämme jääräpäisesti kiinni joko rationaalisen tieteen dogmeihin tai vastaavasti erilaisiin henkisiin uskomuksiin, joihin meillä ei kuitenkaan ole henkilökohtaista suhdetta. Kirjailija Alexander Jalo ehdottaa ratkaisuksi polarisaation sijaan keskitien löytämistä - henkisen tieteen tietä.

Keskustelimme myös Egokatastrofista, joka syntyy silloin, kun ymmärrämme kaiken olevaisen välillä olevan yhteyden. Emme ole erillisiä, vaikka tietoisuutemme onkin aikojen saatossa yksilöitynyt. Miten toimimme tämän upean yksilöllisen tietoisuutemme kanssa - käytämmekö sitä puhtaasti itseämme varten vai huomioimmeko myös muiden ja ympäristön tarpeita?


Alexander Jalon kirjoja löytyy linkin takaa https://www.adlibris.com/fi/haku?q=alexander+jalo 

Syysterveisin,

Sari 

Mitä tahdomme luoda?

Tämä aika vuodesta auttaa tulemaan tietoiseksi suunnasta ja siitä, mitä tahdon luoda ja missä tahdon olla osallisena. Valinnan paikat tulevat tietoisuuteen usein pienien kriisiytyvien tilanteiden kautta - ne ovat kuin lahjoja tietoisuudellemme. Nämä lahjat auttavat selkiyttämään tunteita ja kiteyttämään tahtotilaa. Monesti muistutus tulee muodossa, että ei oikeastaan kannata keskittyä jonkin ulkoisen asian vastustamiseen, vaan käyttää oma voima ja energia niiden asioiden eteenpäin saattamiseen, jotka kokee arvokkaiksi. Villa Sofialla pari yötä sitten syntyneet laulun sanat loppuvat osuvasti säkeeseen: tärkeintä on rakastaa.

 

Ruusu, joka tuli syödyksi Villa Sofian pihalla

Kuinka sitten voimme luoda yhdessä orastavasta tulevaisuudesta käsin? Kytkeytyminen omiin ja ympäristön tarpeisiin on vaihe, josta lienee hyödyllistä aloittaa. Hakeutuminen avoimin sydämin vieraalta tuntuviin paikkoihin, jossa toimitaan ja ajatellaan eri tavalla kuin itse, auttaa herättämään myötätuntoa. Jossakin vaiheessa loppukesästä ymmärsin, että peurojen näkökulmasta ei ole mitään syytä jättää ihanan makuisia ruusujani syömättä :-).

Sitten on se ehkäpä vaikein paikka; irti päästäminen kaikesta sellaisesta, joka ei enää palvele elämässä. Tämä koskee ajatuksia, tunteita ja tekoja. Vasta irtipäästämisen jälkeen olemme ilmeisesti todella valmiita kytkeytymään siihen syvään viisauteen, joka meissä kaikissa on - sisällämme.

Ja sitten alkaa kanssaluominen. Kun me erillisinä yksilöinä kaikki toimimme omasta sisäisestä viisaudestamme käsin yhdessä, voimme luoda todeksi sen orastavan toivotun tulevaisuuden. Kokeilemme, teemme erehdyksiä ja korjaamme...yhdessä.

Nukuin viime yönä vain vähän ja ehdin ajatella näitä asioita...vaikka uni on ihmisen perustarve, voi unettomuuskin joskus antaa meille lahjojaan <3. Näistä asioista voi lukea lisää osoitteesta: https://www.presencing.org/

Lämpimin terveisin,

Sari

Sofia-salin avajaiset

Sofia-sali odottaa ensimmäistä retrittiporukkaa saapuvaksi.

Sofia-sali valmistui torstaiaamuna tällä viikolla ja sitten saapuivat ensimmäiset retriittiläiset perjantaina paikalle - juuri oikeaan aikaan <3. Jo torstaina meille selvisi, että koulun vanha hieno Kangasalan urkutehtaan urkuharmooni on täysin toimiva ja retriitin etujoukot loivat ensitöikseen Sofia-salin avajaisbiisin - paikan päällä. Salissa on erinomainen akustiikka - samanlainen mihin olemme tottuneet monissa kirkoissa. Oli ilo laulaa mukana.

Kolme ruusua salin avajaisissa.

Olemme nyt vuoden kierrossa pääsiäisen vastakkaisessa juhlassa, jota myös Mikael-juhlaksi kutsutaan. Juhlaa on vietetty jo varhaiskeskiajalta laajalti 29.9. - tänään lauantaina on juuri tuo päivä. Kekrin aika alkaa nyt ja jatkuu pyhäinpäivään saakka. Pyhäinpäivän viikonlopuppuna 2.-4.11. Villa Sofialla vietetään Hiljaisuuden retriittiä. Villa Sofian Hiljaisuuden retrittien tarkoituksena on mahdollistaa irtiotto arjesta ja digitaalisesta ympäristöstämme. Retriitin aikana voi vaikkapa kirjoittaa kirjeitä itselleen, maalata tai vain olla läsnä hetkessä.

Aurinko paistaa ja lehtipuut ovat jo alkaneet vaihtaa lehtiensä väriä keltaiseen ja punaiseen. Huomenna 30.9. juhlimme naapurisaaressa Elisaaren ulkoilualueella kauden päättäjäisiä nimellä Elisaaren luontofestarit. Tervetuloa mukaan!

Syysterveisin,

Sari

Kalastajat Villa Sofialla Barösundissa - onko nimi enne?

Syyspäiväntasauksen aikaan viikonloppuna Villa Sofialla Inkoon Barösundissa majoittui iloinen 11 hengen ystäväporukka, jota yhdistää kalastus. Kalastusporukan nimi on Affenet ja monet ovat olleet mukana porukassa lähemmäs 20 vuotta. Kokemusta ja osaamista siis löytyi vaikka muille jakaa. Onko nimi enne? - Ahvenia tuli saaliiksi Barösundin salmesta! Hellalla porisi kalakeitto ja savukalaakin nautittiin.

Affenien kalansaalis 22.9.2018

Affenia.

Juttelimme aamiaisilla paikallisista kalavesistä ja vallitsevana ymmärryksenä on, että täällä Barösundissa on edelleen hyvät kalavedet, vaikka kalan määrä yleisesti ottaen onkin vähentynyt.
- Myös tästä lähilaiturilta saa kalaa, kertoi eräs seurueen jäsen. Tämä on mukava asia, koska aina ei tee mieli lähteä veneellä merelle.

Ahvenet sumpussa tallessa, Barösundin ranta.

Villa Sofialla on yhteensä seitsemän modernein mukavuuksin varusteltua majoitushuonetta ja kahden hengen huoneisiin mahtuu yhteensä 14 majoittujaa (www.villasofiabarosund.fi). Villa Sofia on entinen ala-koulu nimeltään Barnabo. Inkoon kunta laittoi rakennuksen myyntiin vuonna 2016 ja puoli vuotta myöhemmin me hankimme paikan rakentaaksemme siihen majoitustiloja. Olemme nyt puolentoista vuoden ajan peruskorjanneet vanhaa taloa ja rakentaneet pihalle uudisrakennuksen, joka kunnioittaa saariston ja alueen rakennusperinnettä.

Villa Sofian päärakennus

Villa Sofian päärakennus ja uudosrakennus.

Tässä ympäristössä on useita hyviä veneenlaskupaikkoja ja anteliaat kalavedet ovat tuoneet meille kalastuksen parissa viihtyviä asiakkaita naapurisaaren puolelle - Elisaareen, jonka kautta vuokraamme myös soutuveneitä kalastajille. Mukaan voi tuoda oman pienen perämoottorin. Toivomme nyt, että kalastajat löytävät myös Villa Sofian majoituspalvelut.

Barösundin alueesta tekee erityisen se, että ympärivuoden  liikennöivän lossin vuoksi vedet pysyvät pitkään auki ja toki lossin läheisyydestä kokonaan auki ympäri vuoden. Tämä pidentää kautta.


Tervetuloa kalaan ja Villa Sofialle!

Terveisin,

Sari & Pentti
www.villasofiabarosund.fi
www.elisaari.fi

Postia syysmyrskystä tähtitaivaan alta

Ulkona on tuuli puhaltanut myrskylukemissa tänään ja vettäkin on tullut ajoittain kuin saavista kaataen. Huomenna on syyspäivän tasaus. Olen istunut Barösundin postissa koko iltapäivän ja päivittänyt Villa Sofian varauskalenteria nettiin. Pienen tauon jälkeen huoneitamme voi taas varata netin kautta. https://www.villasofia.space/apartments/rooms. Varaussivut ovat englanniksi (alusta tarjoaa myös monia kieliversioita, kuten ruotsi, ranska, italia, saksa...). Minulle voi myös soittaa tai laittaa viestin, jos sopivaa kieltä ei löydy :-). Suuremmille ryhmille kannattaa pyytää erikseen tarjousta.

Kuva nettisivuilta

Olemme muuttaneet tähän ex-postiin kesän loppupuolella.Villa Sofia on nyt tuossa kiven heiton päässä kotoa - työ ja koti ovat kauniisti rinnakkain. Voisimmeko olla jollakin uudella tavalla edelleen postitoimiston väkeä? Sähköpostinkantajille ei liene käyttöä...Voisiko ajatella, että ihmiset, jotka tulevat tänne saariston rauhaan Villa Sofialle, voivat hiljaisuudessa laittaa sisäistä postia itselleen hiljaa mietiskellen? Sisäisen onnittelukortin, parane pian kortin tai sitten pitkän kiitoskirjeen tähänastisesta elämästä tai ideoita tulevaisuuden suunnitelmista? Villa Sofialla järjestetään kaksi hiljaisuuden retriittiä tänä syksynä 10.-12.10. ja 2.-4.11. (Pyhäinpäivä).


Olemme viimeistelemässä Villa Sofian suurta salia ja sen kattoon on upotettu seitsemän spottivaloa - Seitsemän Sisarusta, joka myös Plejadien tähtikuviona tunnetaan. 

Seitsemän Sisarusta

Sofia-sali

Kaikki lähti liikkeelle valtavan kokoisesta reiästä ison luokan katossa, joka oli syntynyt, kun ajan saatossa vaurioitunutta rakennetta poistettiin vuosi sitten. Aluksi harmistusta aiheuttanut reikä kutsui pohtimaan, mitä se voisi mahdollistaa...filosofialla korosta sitä, mitä et voi peittää, syntyi ajatus tähtitaivaasta katossa. Pentti keksi ensin, että laitetaan seitsemän tähteä. Otava tuli ensimmäisenä mieleen, mutta valitsimme kuitenkin toisen tähdistön eli Seitsemän Sisarta, jonka tähti Alkyone inspiroi minua maalauspuuhiin jo useita vuosia sitten.

Sofia-sali kutsuu nyt järjestämään juhlia, tapahtumia, retriittejä ja miksei vaikkapa tanssiaisia! 

Tervetuloa 💜!

Toivottaa postitoimiston väki 😊

Vastuullista luontomatkailua rakentamassa - matka arvomaailmaan

Vielä on kesää jäljellä - vai onko?

Kesä on vierähtänyt...oli lämmintä, jopa kuumaa, ja kesälomasesonki piti miedät matkailuyrittäjät monellakin tavalla vauhdissa. Käsillä ja jaloilla riitti touhua ja ajatustyö sai jäädä vähemmälle. Kun tutkiskelen nyt kesälomasesongin jälkeistä olotilaani, tunnistan sellaisen suurten kekkereiden jälkeisten rääppiäisten tunnelman. Hieman on haikea olo, kun lähes kaikki ovat lähteneet - myös kesätyöntekijät kouluihinsa. Vierasvensatamassa käy edelleen harvakseltaan vierailijoita - viikonloppuisin hieman enemmän. Havaintomme on jälleen kerran kuitenkin se, että koulujen alkaminen lopettaa kesälomasesongin matkailuyrityksessä kuin seinään. Ainakin meillä täällä 70 km Helsingistä länteen. Tänä vuonna koulut alkoivat jo poikkeuksellisen aikaisin Helsingissä 9.8.

Purjevene saapumassa Elisaaren vierasvenesatamaan.

Villa Sofialla jatkamme heinäkuun rakennustauon jälkeen töitä. Saimme kesäkuun aikana kaikki majoitustilamme (7 huonetta + saunaosaston) valmiiksi ja nyt työskentelemme päärakennuksen yleisten tilojen valmiiksi saattamisen kanssa. Aulatila ja Sofia-sali valmistuvat elo-syyskuun aikana. Katse kääntyy kesän jälkeen jälleen ympärivuotisen toiminnan suuntaan ja erityisesti luonto-ja hiljaisuusmatkailun.

Mitä on vastuullinen matkailu?

Ymmärtääkseni vastuullisen matkailun tulisi ohjata asiakkaita kestäviin kulutusvalintoihin sen lisäksi, että se vastaa ympäristövastuullisten asiakkaiden jo olemassaoleviin tarpeisiin. Kestävästi rakennettua matkailua ei ilmeisesti aina voi pitää yritykselle kilpailukykyelementtinä, koska ympäristöä kunnioittavat ratkaisut saattavat joissakin tapauksissa vaikuttaa negatiivisesti liiketoiminnan kannattavuuteen. Tällöin ollaan arvovalintojen alueella, jotka tulevat näkyviksi mm. tehtävissä investoinneissa. Villa Sofiaan rakennettiin hankintahinnaltaan voih-niin-arvokas maalämpöjärjestelmä molempiin taloihin. Talot lämpenevät ja viilenevät (uudella puolella ilmastointi) maasta käsin. Tämä oli arvovalinta lyhyellä tähtäimellä ja toivottavasti myös taloudellisesti viisas valinta pitkällä aikavälillä. Parhaassa tapauksessahan arvovalinnat ja taloudelliset valinnat ovat linjassa keskenään. 

Villa Sofia ja uusi katto.

Olemme Elisaaren ulkoilualueen puolella tehneet työtä vuodesta 2016 veneilijöiden jätteiden lajittelun ja biojätteen keräyksen kanssa. Päähavainnot tästä nyt kolme kesää kestäneestä "biojäte-ohjailustamme" ovat seuraavat:

• Jätteiden lajittelu ahtaaksi koetussa veneessä koetaan usein vaikeana (ellei mahdottomana) - vaikka kotona lajittelu olisikin jo arkea.
• Koska biojätettä vastaanottavia satamia on hyvin vähän, ympäristötietoisessa veneessä kerätyt biojätteet joudutaan usein lopuksi tyhjentämään sekäjätteeseen monissa satamissa ja tämä on kierrättäjälle turhauttavaa.
• Kolmen vuoden aikana asenneilmapiiri veneilijöiden keskuudessa on muuttunut kierrätysmyönteisemmäksi.
• Kolmen vuoden aikana kesätyöntekijöidemme asenne kierrätystä kohtaan on muuttunut hämmentyneestä myönteiseksi :-).

Olemme ilmeisesti menettäneet osan vanhoista asiakkaistamme, koska emme ota enää saaren puolella vastaan lajittelematonta jätettä - siis sekäjätettä. Olemme todistettavasti saaneet joitakin uusia asiakkaita, joiden arvomaailmaa olemme lähestyneet muuttamalla omaa suhtautumistamme jätteisiin. 

Ollako luontomatkailun trendien harjalla vai aallonpohjalla?

Tutkimusten mukaan yksi luontomatkailunkin megatrendeistä on ikäihmisten ryhmä, joilla on eläkkeelle jäätyään aikaa ja resursseja käytössään matkailuun myös lomasesonkien ulkopuolella. Puhdas, raikas ja terveellinen luonto kutsuu tätä ryhmää suomalaisittain usein omalle kesämökille ja joskus myös tuotettujen palveluiden ääreen.  Maailmanlaajuisestikin tämä ryhmä on merkittävä luontomatkailupalveluiden käyttäjä. Uuden oppiminen ja pieni seikkailukin kiinnostavat tutkimusten mukaan heitä aivan kuten paljon nuorempaakin 80- luvulla ja 90-luvun alkupuolella syntynyttä ryhmää. Ymmärrän tätä hyvin; käsillä tekeminen tai uuden taidon/tiedon oppiminen jättävät matkalta jotakin pysyvää elämää rikastuttamaan. 

Voisiko tulevaisuuden luontomatkailu olla jotakin sellaista, jota olemme tottuneet aikaisemmin luokittelemaan kurssille osallistumiseksi? Luontoyhteyden löytäminen avoimin aistihavainnoin, luonnon raaka-aineiden - esim. villiyrttien - tunnistamisen harjoittaminen sekä alueen paikallisen erityisyyden huomaaminen/kokeminen saavat syvyyttä ohjauksesta ja opastuksesta. Tällainen ohjaus ja opastus on luontomatkailupalvelu. Esimerkkinä tästä Elisaaressa la 25.8. toteutettava Luonto- ja kulttuuriympäristöopastus: https://www.facebook.com/events/185919422125145/

 

Pudonnut tammen oksa Elisaaren ulkoilualueella.

Olen poiminut luontomatkailutrendien joukosta erään mielenkiintoisen teeman: Digital detox- lomailu. Mitä tämä voisi tarkoittaa meillä täällä saariston rauhassa ja hiljaisuudessa, jota erityisesti kesälomasesongin ulkopuolella on tarjolla? Tutkimusten mukaan myös talvemme kylmyys ja pimeys ovat arvostettuja oikein tarjoiltuina. Lähden tätä teemaa tutkimaan tämän syksyn aikana ja järjestän ihmisille mahdollisuuksia tulla majoittumaan Villa Sofiaan pimeimpään ja kuraisimpaan tai kylmimpään aikaan - ilman kännykkää, tablettia, televisiota tms. sähkövimpainta. Katsotaan mitä tapahtuu ♡.

Villa Sofian sisäpiha muotoutumassa.

Lopuksi Metsähallituksen ja UNESCO:n maailmanperintokohteiden kuuden kohdan lista kestävän luontomatkailun periaatteista:

"Metsähallitus on yhdessä UNESCOn maailmanperintökohteiden kanssa laatinut kuuden kohdan kestävän luontomatkailun periaatteet kansallispuistoihin, luonto- ja historiakohteisiin sekä maailmanperintökohteisiin. Metsähallitus edistää kestävää matkailua yhteistyössä siten, että kohteiden luontomatkailutoiminnan tulee 

1) tukea kohteiden arvojen säilymistä ja edistää niiden suojelua, 

2) minimoida ympäristön kuormitusta, 

3) vahvistaa paikallisuutta, 

4) edistää kohteiden tuottamaa hyvinvointia ja terveyttä, 

5) edistää paikallistalouden kasvua ja työpaikkojen luomista sekä 

6) viestiä kohteen arvoista ja palveluista 

(Metsähallitus, 2016a)." 

(Henna Konu, LiisaTyrväinen, Juho Pesonen, SeijaTuulentie, Katja Pasanen & Anja Tuohino:  Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille)

Saaristoterveisin,

Sari

Huomasin/muistin tänään kerrossänkyä kootessani, että en ole kirjoittanut tähän blogiin sitten pääsiäisen. Mielenkiintoista tekemistä on riittänyt mm. Elisaaren ulkoilualueen avaamisessa talviunilta, matkailupalvelukoulutuksen kanssa ja tietysti myös Villa Sofian siivoilun ja hankintojen parissa.  Nettisivut ovat nyt myös englanniksi www.villasofia.space löydettävissä internetin ihmeellisestä maailmasta. Ite tein eräänä iltana, kun ei nukuttanut erityisen varhain. Tarkoituksena on laittaa loputkin huoneet esille nettiin, kunhan saadaan kalusteet sisään ja verhot ikkunoihin - eli aika pian jo :-).

Ensi viikon sunnuntaina meillä on sitten avoimet ovet Villa Sofialla ja huoneisiin voi tulla kurkistelemaan. Olemme Pentin kanssa paikalla klo 12-16. Nähdään viikon päästä!

Villa Sofia on saanut uuden katon juuri pääsiäisen alla

Villa Sofian uusi konesaumattu katto valmistui juuri ennen pääsiäislomia. Sen alta purettiin kaksi vanhaa peltikattoa pois. Uusi katto on musta. Kiitollisuus uudesta kauniista katosta on suuri. Tämän katon pitäisi nyt kestää koko loppu elinikäni ja enemmänkin. Katto sai minut pohtimaan uudelleen omaa rooliani tällä vanhalla koululla, joka on pikkuhiljaa muuntumassa mm. majoitustiloiksi.

Villa Sofian uusi katto lossirannasta päin katsottuna.

Tänään lakaisin alakertaa ja yläkertaa ja sain kasaan jätesäkillisen sahanpuruja ja muuta pientä sahausjätettä. Olin yltä päältä puupölyssä ja hengittäminen tuntui ajoittain vaikealta. Olin siivooja. Niin paljon on vielä tehtävää. Rakennusjätteet ovat jäätyneet pihaan kiinni. Myöhäinen talvi yllätti ja samaan aikaan kun roskalava tuli pihalle helmi-maaliskuun vaihteessa tulivat myös lumi ja kovat pakkaset. Odotamme, että lumi ja jää sulaa.

Minun piti kuvata vanhan puolen huoneita nettivaraussivustolle tänään. Olin valokuvaaja, joka odottaa, että putkimiehet käyvät ensin asentamassa kalusteet kylpyhuoneisiin. Ja että pikkukeittiö valmistuu ja että siivooja (siis minä) pesee ensin ikkunat. Pohdin pitäisikö minun alkaa maalariksi. On niin paljon maalattavaa. Pohdin mitä sellaista osaisin tehdä, mitä nyt tarvitaan...olen joskus tapetoinutkin. Osaisinko vielä?

Miltä huoneet näyttävät, kun ne ovat valmiita? Joka puolella on pinoissa kaakeleita, paneeleita, lautoja, rimoja, listoja, maalipönttöjä, pensseleitä, teloja ja työkaluja. Onko tämä nyt se hetki, josta vain täytyy mennä läpi ja uskoa, että kaikki valmistuu? Taitaa olla.

Huomenna on pääsiäissunnuntai ja pyhäpäivä. Hyvä päivä antaa ajatusten ja tuntemusten levätä.

Hyvää pääsiäistä!

Sari

Miten olemme Suomen matkailustrategian ytimessä sillan, lossin ja venematkan takana?

Suomen matkailustrategia 2015-2025 kirjaa matkailun keihäänkärkihankkeiksi:

• Finrelax - Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa
• Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi
• Finland Stopover - Suomi johtavaksi stopovermaaksi
• Matkailupalvelut digitaalisesti ostettaviksi ja löydettäviksi
• Kestävän vesistömatkailukeskittymän BCD (biotech, cleantech, digitaalisuus)-demonstraatiohanke

Mitä tämä siis tarkoittaa meille Villa Sofiassa ja Elisaaressa? Finrelax sisältää ymmärryksen saunan, puhtaan luonnon, hiljaisuuden, puhtaan ruuan, mökkeilyn ja perinnehoitojen merkityksestä suomalaisissa hyvinvointipalveluissa. Tätä kaikkea meillä jo on, mutta voimme kehittää näitä palveluita vastaamaan yhä paremmin myös kansainvälisten asiakkaiden tarpeita.

Luonnollista luksusta ja harmoniaa. Finrelax.

Tarvitsemme alueellisia toimijoita, joiden intohimona on viedä ihmisiä metsään kävelylle, laittaa puhdasta ja terveellistä ruokaa paikallisista aineksista tai jopa yhdistää nämä kaksi asiaa. Tarvitsemme suomalaisten perinnehoitojen taitajia, saunakulttuurin tuntijoita sekä mökkimajoitusten järjestäjiä sekä monia muita, jotka ammentavat hyvinvointia luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta. Matkailu voisi tuoda alueellemme hyvinvointia työpaikkojen muodossa.

Merellisen saariston kansainvälisesti tunnetuksi tekeminen on meneillään. Olen lukenut viimeaikoina useita uutisia, joissa Suomen saaristo on noussut kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukohteeksi. Esillä on ollut erityisesti Saaristomeri. Uskon, että meillä Inkoon Barösundissa, vain reilun tunnin ajomatkan päässä lentokentältä on hyvät mahdollisuudet saada osamme tästä kiinnostuksesta, jos niin tahdomme. Lentokentän läheisyys avittaa meitä myös saamaan stopover-matkailijoita Inkooseen, kun meillä on vetovoimaisia palveluita tarjolla. Vetovoimaisten palveluiden synnyttämiseen tarvitaan usein useamman toimijan yhteispeliä.

Luin matkailustrategiasta, että omatoimimatkailijoiden määrä kasvaa koko ajan suhteessa ryhmämatkailijoihin. Digitaalisten kauppapaikkojen syntyminen matkailualalle on tärkeää, jotta nämä matkailijat voidaan saavuttaa. Uusi valmismatkalaki, joka tulee voimaan 1.7.2018 tosin hämmentää tämän asian suhteen vielä ja tuntuu näin nopeasti tulkiten jopa Suomen matkailustrategian vastaiselta.

Ja viimeiseksi tämä kestävän vesistömatkailukeskittymän BCD (biotech, cleantech, digitaalisuus)-demonstraatiohanke. Jos en nyt kovin paljon kiinnitä huomioita lyhenteisiin ja englanninkielisiin termeihin, niin ymmärrän tämän hankkeen tärkeyden seuraavalla käytännönläheisellä tavalla: Tarvitsemme ekologisesti toimivan infrastruktuurin, jos aiomme tuoda matkailjoita herkkään saaristoluontoon (tai mihin tahansa luontoon). Tämä tarkoittaa mm. juomavettä ja viemäröintiä,  jotka perinteisesti eivät ole saaristossa kuuluneet kunnallistekniikan piiriin. Myös jätehuolto, kierrätys ja biojätteen kerääminen ovat avainasemassa erityisesti tällaisessa syrjäisessä sijainnissa keskellä luontoa. Varmaankin tämä BCD- tarkoittaa paljon muutakin, mutta nämä asiat nyt erityisesti koskettavat omaa elämääni saaristossa matkailupalveluiden tarjoajana.

Lämpimin terveisin,

Sari

Suomenlahden saaristo on matkailun uusi Lappi?

Saimme mahdollisuuden viettää kolme päivää Matkailumessuilla 19.-21.1. Pasilassa. Villa Sofia oli mukana yhteisosastolla, jonka teemana oli mm. Kuninkaantie. Tämä mahdollisuus avautui, kun Villa Sofia lähti mukaan Kuninkaantien matkailukarttaan - olemme siellä numerolla 22.

Kuninkaantien matkailukartta

Villa Sofia on numero 22 kartalla

Nämä messut osoittautuivat tärkeiksi monellakin tavalla, mutta erityisesti silmäni aukesivat kaikelle sille hienolle työlle mitä kotimaan matkailukohteiden ja - alueiden eteen on tehty ja tehdään koko ajan. Koen, että olen matkailualalla kohtuullisen uusi toimija. Olemme pyörittäneet Elisaaren ulkoilualuetta nyt viisi vuotta. Elisaaren toiminta on kuitenkin keskittynyt aikaisemmin pääsääntöisesti vierasvenesatamana toimimiseen. Villa Sofian majoitustilat ja ympärivuotinen toiminta, jota rakennamme, ovat tuoneet meidät selkeämmin matkailun kartalle ja niiden kysymysten pariin, jotka tällä hetkellä vaikuttavat matkailun kentässä.

Klusteriajattelu (usean toimijan organisoitunut yhteistyö) on siivittänyt aikoinaan Lapin matkailun siihen sfääriin, jossa se nyt on. Suomenlahden saariston nähdään olevan matkailun "uusi Lappi". Tämä tarkoittanee sitä, että saaristossamme on sellaista kauneutta ja kulttuuria, jolla olisi vetovoimaa myös kansainvälisesti. Niiden keskustelujen perusteella, joita kävin eri matkailutoimijoiden kanssa messuilla, minulla kirkastui kuva myös omasta tilanteestamme matkailualan yrittäjinä.

Tarvitsemme alueellisia kumppaneita, joilla on yhteinen kiinnostus alueen kehittämiseen matkailun näkökulmasta. Erityisesti Etelä-Konneveden osastolla käyty keskustelu alueen matkailukoordinaattorin kanssa "Matkailu koskettaa koko kylää ja on koko kylän asia"-teemalla, sai minut pohtimaan tulevaa. Miten voisimme luoda tältä pohjalta yhdessä alueellisesti, kylänä, matkailutomintoja? Matkailu tuo hyvinvointia alueelle ainakin työpaikkojen muodossa. Hallitusti ja ajatuksella luotu matkailutoiminta myös huomioi herkän saaristoluonnon tarpeet ja kunnioittaa alueen ominaispiirteitä. Alueen ominaispiirteistä ammentaminen onkin se lähtökohta, jolla aidot matkailupalvelut syntyvät.

Olen aloittanut matkailualan opiskelun työni ohessa tänä vuonna tarkoituksenani oppia matkailupalveluiden rakentamisesta ja verkostoutua alan toimijoiden kanssa. Jos sinua kiinnostaa matkailun kehittäminen saaristossa/mantereella lähellämme, minuun voi olla yhteydessä: sari.komulainen (a) sagawind.fi.

Lämpimin terveisin,

Sari

Kaakeliunelmia ja keittiöajatuksia

Kaakelikätkö löytyi

Löysin eilen ilahduttavan kätkön marraskuulta. Siellä oli kuplamuoviin käärittynä viisi kaakelia, jotka toimme matkalaukussamme kesälomamatkalta Portugalista. Kaakelit on hankittu Sagresissa sijaitsevasta keramiikkapajasta. Sagres (suom. pyhä) on Euroopan mantereen lounaisin kolkka, jossa tuuli puhaltaa vuoden ajasta riippumatta korkealla ja kovaa. Jotkut tuntevat Sagresin myös mallasjuomasta, Henrik Navigaattorin purjehduskoulusta (löytöretket) tai erinomaisista surffirannoista.

Sagresin kaakelit

Sagresin kaakelit laitetaan näillä näkymin Lilla Sofian, uudisrakennuksen, lattioihin jollakin myöhemmin selviävällä logiikalla. Uudisrakennuksen kaikki lattiat tulevat kaakelista ja lattioiden alla kulkee vesikiertolämmitys. Lämpö tulee maasta.

Pikkukeittiöiden maailma

Olen tänään laajentanut elämänpiiriäni uudella kokemuksella ja ollut hankkimassa keittiöitä Villa Sofiaan - yhteensä kolme kappaletta. On montakin syytä, miksi Villa Sofian majoitustiloihin sijoitetaan pikkukeittiöitä. Kutsun keittiöitä pikkukeittiöiksi, koska ne ovat pienempiä kuin normikeittiöt, mutta suurempia kuin pakettina myytävät minikeittiöt.

Ajatuksenamme on, että huoneita voisi käyttää myös huoneistonomaisesti ja ympärivuotisesti. Kun on keittiö käytössä, voi jääkaapin pakata täyteen ruokaa ja kokkailla itselleen pitkin viikkoa vaikka marraskuussa, kun kaikki alueen ravintolat ovat kiinni. Ihan naapurissa on viehättävä saaristolaiskauppa, josta saa kaiken tarpeellisen ruuan ympäri vuoden.

Toinen tärkeä motiivi keittiöinnostukseen ovat kurssien ja retriittien osallistujien ruokavaliot. Olen huomannut Elisaaressa järjestettyjen retriittien ja kurssien aikana, että monella osallistujalla on tänäpäivänä oma erityinen terveydellisiin syihin perustuva ruokavalio. Elisaaren mökeissä on kaikissa keittomahdollisuus ja monet ovat sitä hyödyntäneet, vaikka pääjoukko onkin saattanut ruokailla kartanon yleisessä ruokailussa. Näiden keittiöiden myötä Villa Sofiassakin voi kokkailla omia ravitsevia ruokia niin tahtoessaan.

Villa Sofian päärakennuksen huoneiden välissä sijaitseva keittiö.

Olemme mukana Matkamessuilla 19.-21.1.2018 Retkipaikan ja Kuninkaantien osastolla. Jos tahdot sopia tapaamisen kanssamme tuona aikana, niin laita viestiä osoitteeseen sari.komulainen(a)elisaari.fi.

Lämpimin terveisin,

Sari