sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Vastuullisuus ja aikomuksen selkeys - sitä saat mitä tilaat


Toivoimme kaunista, puhdasta, kohtuuhintaista ja vieraanvaraista majapaikkaa kesälomamatkamme ensimmäisille päiville. Ja sen saimme - tavalla, joka yllätti kaikki osapuolet.

Matkustaminen avartaa.
Sen jälkeen, kun olemme aloittaneet itse matkailijoiden majoittamisen, oma majoittuminen matkailijana ei ole enää ollut samanlaista kuin ennen. Nyt maailman näkee majoittajan silmin ja tuntee majoittajan tuntein...ainakin jossakin vaiheessa. Varasin viime hetkellä netistä meille majoituksen kohteessa; varaus varhain aamulla ennen lentoa ja majoittuminen jo iltapäivällä samana päivänä. Kohde ei ollut hotelli, vaan majatalo, jossa ei ole paikalla henkilökuntaa. 

Samassa yhteydessä varasin aamiaiset kahdelle aamulle ilman sen kummempaa harkintaa tai edes tietoisuutta, mitä tuo aamupalavaraus saattoi tarkoittaa. Hupsista - aamupalat olivatkin reilusti kalliimmat kuin edullinen majoittuminen. Huomasin tämän, kun sain kuitin nettimaksusta. Seikkailu oli alkamassa ja aloin aavistaa, että tässä onkin nyt jotain mielenkiintoista tapahtumassa.

Saavuimme majataloon lupaamanamme ajankohtana ja siellä oli meitä takki päällä odottamassa nainen, joka kertoi olevansa tuuraamassa isäntää. Hän kertoi, että voimme käyttää vapaasti talon  tiloja; suurta keittiötä, olohuonetta ja yhtä makuuhuonetta (jonka olimme varanneet). Koko talo oli puhdas, kaunis ja täynnä tervetulotoivotusta: huoneessamme oli hedelmäkori, leivonnaisia, vettä yms...

Ymmärsin paikan päällä, että olin hyvin todennäköisesti viimetipan varauksellani aiheuttanut jonkin tason hässäkän - kuka ehtii ottamaan meidät vastaan, kuka petaa sänkymme, hakee hedelmät jne? Syntyi kysymys, että oliko aamupala ehkäpä sen takia niin kallis, että kukaan ei ottaisi sitä näin sesongin ulkopuolella, kun henkilökuntaa ei ole paikalla. Aloin pohtia, että mitä minä majoittajana tekisin tilanteessa, jossa asiakkaat ovat tilanneet ja maksaneet ennakkoon sen älyttömän kalliin aamupalan, jota ei kenenkään pitänyt tilata :-D. Valtavat paineethan siitä tulisi - miten ikinä tuollaisen aamupalan voisi saada aikaiseksi? Vielä ennen nukkumaan menoa toivoin, että majoittaja voisi tuntea rauhaa ja levollisuutta tämän asian kanssa ja että kaikkien tarpeet voisivat tulla huomioiduksi kohtuullisella ja kaikkia osapuolia palvelevalla tavalla.
Aamupala kahdelle.
Aamulla majatalon isäntä hääräsi alakerrassa ja oli viemässä vastaleivottua kakkua aamiastilaan, kun kuljimme aulan kautta aamukävelylle. Aamukavelyltä palatessamme astuimme aamiaistilaan, jossa oli meille kahdelle katettu ruokaa notkuva pöytä...ja lisää tuli koko ajan...paahdettuja leipiä, juuri paistettua munakasta, pekonia...Tätä olin siis tilannut, ajattelin hieman hämmentyneenä. Kiitollisena otimme vastaan ja nautimme monen sortin valmiiksi viipaloiduista tuoreista hedelmistä, tuoreista leivonnaisista ja kaikesta siitä kauniista ja hyvästä, joka oli tuotu eteemme. Toivoin, että kaikki syömättä jäänyt ruokamäärä päätyy jonkun toisen aterialle, joka nauttii siitä yhtä paljon kuin me omastamme.

Miksi tahdoin jakaa tämän kokemuksen ja mikä oli tämän tarinan sanoma? Jokainen voi löytää tarinasta itseä koskettavan sanoman tai ehkäpä sitä ei varsinaisesti siinä olekaan.

Minulle tämä kokemus toimi muistutuksena vastuullisuudesta sen suhteen, mitä toivon elämääni. Miten voin aikomuksillani ja toiveillani palvella kokonaisuuden etua tulevaisuudessa vielä paremmin ja tietoisemmin?

Lämpimin terveisin,

Sari