Miten olemme Suomen matkailustrategian ytimessä sillan, lossin ja venematkan takana?

Suomen matkailustrategia 2015-2025 kirjaa matkailun keihäänkärkihankkeiksi:

• Finrelax - Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa
• Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi
• Finland Stopover - Suomi johtavaksi stopovermaaksi
• Matkailupalvelut digitaalisesti ostettaviksi ja löydettäviksi
• Kestävän vesistömatkailukeskittymän BCD (biotech, cleantech, digitaalisuus)-demonstraatiohanke

Mitä tämä siis tarkoittaa meille Villa Sofiassa ja Elisaaressa? Finrelax sisältää ymmärryksen saunan, puhtaan luonnon, hiljaisuuden, puhtaan ruuan, mökkeilyn ja perinnehoitojen merkityksestä suomalaisissa hyvinvointipalveluissa. Tätä kaikkea meillä jo on, mutta voimme kehittää näitä palveluita vastaamaan yhä paremmin myös kansainvälisten asiakkaiden tarpeita.

Luonnollista luksusta ja harmoniaa. Finrelax.

Tarvitsemme alueellisia toimijoita, joiden intohimona on viedä ihmisiä metsään kävelylle, laittaa puhdasta ja terveellistä ruokaa paikallisista aineksista tai jopa yhdistää nämä kaksi asiaa. Tarvitsemme suomalaisten perinnehoitojen taitajia, saunakulttuurin tuntijoita sekä mökkimajoitusten järjestäjiä sekä monia muita, jotka ammentavat hyvinvointia luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta. Matkailu voisi tuoda alueellemme hyvinvointia työpaikkojen muodossa.

Merellisen saariston kansainvälisesti tunnetuksi tekeminen on meneillään. Olen lukenut viimeaikoina useita uutisia, joissa Suomen saaristo on noussut kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukohteeksi. Esillä on ollut erityisesti Saaristomeri. Uskon, että meillä Inkoon Barösundissa, vain reilun tunnin ajomatkan päässä lentokentältä on hyvät mahdollisuudet saada osamme tästä kiinnostuksesta, jos niin tahdomme. Lentokentän läheisyys avittaa meitä myös saamaan stopover-matkailijoita Inkooseen, kun meillä on vetovoimaisia palveluita tarjolla. Vetovoimaisten palveluiden synnyttämiseen tarvitaan usein useamman toimijan yhteispeliä.

Luin matkailustrategiasta, että omatoimimatkailijoiden määrä kasvaa koko ajan suhteessa ryhmämatkailijoihin. Digitaalisten kauppapaikkojen syntyminen matkailualalle on tärkeää, jotta nämä matkailijat voidaan saavuttaa. Uusi valmismatkalaki, joka tulee voimaan 1.7.2018 tosin hämmentää tämän asian suhteen vielä ja tuntuu näin nopeasti tulkiten jopa Suomen matkailustrategian vastaiselta.

Ja viimeiseksi tämä kestävän vesistömatkailukeskittymän BCD (biotech, cleantech, digitaalisuus)-demonstraatiohanke. Jos en nyt kovin paljon kiinnitä huomioita lyhenteisiin ja englanninkielisiin termeihin, niin ymmärrän tämän hankkeen tärkeyden seuraavalla käytännönläheisellä tavalla: Tarvitsemme ekologisesti toimivan infrastruktuurin, jos aiomme tuoda matkailjoita herkkään saaristoluontoon (tai mihin tahansa luontoon). Tämä tarkoittaa mm. juomavettä ja viemäröintiä,  jotka perinteisesti eivät ole saaristossa kuuluneet kunnallistekniikan piiriin. Myös jätehuolto, kierrätys ja biojätteen kerääminen ovat avainasemassa erityisesti tällaisessa syrjäisessä sijainnissa keskellä luontoa. Varmaankin tämä BCD- tarkoittaa paljon muutakin, mutta nämä asiat nyt erityisesti koskettavat omaa elämääni saaristossa matkailupalveluiden tarjoajana.

Lämpimin terveisin,

Sari