sunnuntai 27. toukokuuta 2018


Huomasin/muistin tänään kerrossänkyä kootessani, että en ole kirjoittanut tähän blogiin sitten pääsiäisen. Mielenkiintoista tekemistä on riittänyt mm. Elisaaren ulkoilualueen avaamisessa talviunilta, matkailupalvelukoulutuksen kanssa ja tietysti myös Villa Sofian siivoilun ja hankintojen parissa.  Nettisivut ovat nyt myös englanniksi www.villasofia.space löydettävissä internetin ihmeellisestä maailmasta. Ite tein eräänä iltana, kun ei nukuttanut erityisen varhain. Tarkoituksena on laittaa loputkin huoneet esille nettiin, kunhan saadaan kalusteet sisään ja verhot ikkunoihin - eli aika pian jo :-).

Ensi viikon sunnuntaina meillä on sitten avoimet ovet Villa Sofialla ja huoneisiin voi tulla kurkistelemaan. Olemme Pentin kanssa paikalla klo 12-16. Nähdään viikon päästä!




sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Villa Sofia on saanut uuden katon juuri pääsiäisen alla

Villa Sofian uusi konesaumattu katto valmistui juuri ennen pääsiäislomia. Sen alta purettiin kaksi vanhaa peltikattoa pois. Uusi katto on musta. Kiitollisuus uudesta kauniista katosta on suuri. Tämän katon pitäisi nyt kestää koko loppu elinikäni ja enemmänkin. Katto sai minut pohtimaan uudelleen omaa rooliani tällä vanhalla koululla, joka on pikkuhiljaa muuntumassa mm. majoitustiloiksi.

Villa Sofian uusi katto lossirannasta päin katsottuna.
Tänään lakaisin alakertaa ja yläkertaa ja sain kasaan jätesäkillisen sahanpuruja ja muuta pientä sahausjätettä. Olin yltä päältä puupölyssä ja hengittäminen tuntui ajoittain vaikealta. Olin siivooja. Niin paljon on vielä tehtävää. Rakennusjätteet ovat jäätyneet pihaan kiinni. Myöhäinen talvi yllätti ja samaan aikaan kun roskalava tuli pihalle helmi-maaliskuun vaihteessa tulivat myös lumi ja kovat pakkaset. Odotamme, että lumi ja jää sulaa.

Minun piti kuvata vanhan puolen huoneita nettivaraussivustolle tänään. Olin valokuvaaja, joka odottaa, että putkimiehet käyvät ensin asentamassa kalusteet kylpyhuoneisiin. Ja että pikkukeittiö valmistuu ja että siivooja (siis minä) pesee ensin ikkunat. Pohdin pitäisikö minun alkaa maalariksi. On niin paljon maalattavaa. Pohdin mitä sellaista osaisin tehdä, mitä nyt tarvitaan...olen joskus tapetoinutkin. Osaisinko vielä?

Miltä huoneet näyttävät, kun ne ovat valmiita? Joka puolella on pinoissa kaakeleita, paneeleita, lautoja, rimoja, listoja, maalipönttöjä, pensseleitä, teloja ja työkaluja. Onko tämä nyt se hetki, josta vain täytyy mennä läpi ja uskoa, että kaikki valmistuu? Taitaa olla.

Huomenna on pääsiäissunnuntai ja pyhäpäivä. Hyvä päivä antaa ajatusten ja tuntemusten levätä.

Hyvää pääsiäistä!

Sari





sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Miten olemme Suomen matkailustrategian ytimessä sillan, lossin ja venematkan takana?

Suomen matkailustrategia 2015-2025 kirjaa matkailun keihäänkärkihankkeiksi:
  • Finrelax - Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa
  • Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi
  • Finland Stopover - Suomi johtavaksi stopovermaaksi
  • Matkailupalvelut digitaalisesti ostettaviksi ja löydettäviksi
  • Kestävän vesistömatkailukeskittymän BCD (biotech, cleantech, digitaalisuus)-demonstraatiohanke
Mitä tämä siis tarkoittaa meille Villa Sofiassa ja Elisaaressa? Finrelax sisältää ymmärryksen saunan, puhtaan luonnon, hiljaisuuden, puhtaan ruuan, mökkeilyn ja perinnehoitojen merkityksestä suomalaisissa hyvinvointipalveluissa. Tätä kaikkea meillä jo on, mutta voimme kehittää näitä palveluita vastaamaan yhä paremmin myös kansainvälisten asiakkaiden tarpeita.

Luonnollista luksusta ja harmoniaa. Finrelax.
Tarvitsemme alueellisia toimijoita, joiden intohimona on viedä ihmisiä metsään kävelylle, laittaa puhdasta ja terveellistä ruokaa paikallisista aineksista tai jopa yhdistää nämä kaksi asiaa. Tarvitsemme suomalaisten perinnehoitojen taitajia, saunakulttuurin tuntijoita sekä mökkimajoitusten järjestäjiä sekä monia muita, jotka ammentavat hyvinvointia luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta. Matkailu voisi tuoda alueellemme hyvinvointia työpaikkojen muodossa.

Merellisen saariston kansainvälisesti tunnetuksi tekeminen on meneillään. Olen lukenut viimeaikoina useita uutisia, joissa Suomen saaristo on noussut kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukohteeksi. Esillä on ollut erityisesti Saaristomeri. Uskon, että meillä Inkoon Barösundissa, vain reilun tunnin ajomatkan päässä lentokentältä on hyvät mahdollisuudet saada osamme tästä kiinnostuksesta, jos niin tahdomme. Lentokentän läheisyys avittaa meitä myös saamaan stopover-matkailijoita Inkooseen, kun meillä on vetovoimaisia palveluita tarjolla. Vetovoimaisten palveluiden synnyttämiseen tarvitaan usein useamman toimijan yhteispeliä.

Luin matkailustrategiasta, että omatoimimatkailijoiden määrä kasvaa koko ajan suhteessa ryhmämatkailijoihin. Digitaalisten kauppapaikkojen syntyminen matkailualalle on tärkeää, jotta nämä matkailijat voidaan saavuttaa. Uusi valmismatkalaki, joka tulee voimaan 1.7.2018 tosin hämmentää tämän asian suhteen vielä ja tuntuu näin nopeasti tulkiten jopa Suomen matkailustrategian vastaiselta.

Ja viimeiseksi tämä kestävän vesistömatkailukeskittymän BCD (biotech, cleantech, digitaalisuus)-demonstraatiohanke. Jos en nyt kovin paljon kiinnitä huomioita lyhenteisiin ja englanninkielisiin termeihin, niin ymmärrän tämän hankkeen tärkeyden seuraavalla käytännönläheisellä tavalla: Tarvitsemme ekologisesti toimivan infrastruktuurin, jos aiomme tuoda matkailjoita herkkään saaristoluontoon (tai mihin tahansa luontoon). Tämä tarkoittaa mm. juomavettä ja viemäröintiä,  jotka perinteisesti eivät ole saaristossa kuuluneet kunnallistekniikan piiriin. Myös jätehuolto, kierrätys ja biojätteen kerääminen ovat avainasemassa erityisesti tällaisessa syrjäisessä sijainnissa keskellä luontoa. Varmaankin tämä BCD- tarkoittaa paljon muutakin, mutta nämä asiat nyt erityisesti koskettavat omaa elämääni saaristossa matkailupalveluiden tarjoajana.

Lämpimin terveisin,

Sari

tiistai 23. tammikuuta 2018

Suomenlahden saaristo on matkailun uusi Lappi?

Saimme mahdollisuuden viettää kolme päivää Matkailumessuilla 19.-21.1. Pasilassa. Villa Sofia oli mukana yhteisosastolla, jonka teemana oli mm. Kuninkaantie. Tämä mahdollisuus avautui, kun Villa Sofia lähti mukaan Kuninkaantien matkailukarttaan - olemme siellä numerolla 22.

Kuninkaantien matkailukartta
Villa Sofia on numero 22 kartalla
Nämä messut osoittautuivat tärkeiksi monellakin tavalla, mutta erityisesti silmäni aukesivat kaikelle sille hienolle työlle mitä kotimaan matkailukohteiden ja - alueiden eteen on tehty ja tehdään koko ajan. Koen, että olen matkailualalla kohtuullisen uusi toimija. Olemme pyörittäneet Elisaaren ulkoilualuetta nyt viisi vuotta. Elisaaren toiminta on kuitenkin keskittynyt aikaisemmin pääsääntöisesti vierasvenesatamana toimimiseen. Villa Sofian majoitustilat ja ympärivuotinen toiminta, jota rakennamme, ovat tuoneet meidät selkeämmin matkailun kartalle ja niiden kysymysten pariin, jotka tällä hetkellä vaikuttavat matkailun kentässä.

Klusteriajattelu (usean toimijan organisoitunut yhteistyö) on siivittänyt aikoinaan Lapin matkailun siihen sfääriin, jossa se nyt on. Suomenlahden saariston nähdään olevan matkailun "uusi Lappi". Tämä tarkoittanee sitä, että saaristossamme on sellaista kauneutta ja kulttuuria, jolla olisi vetovoimaa myös kansainvälisesti. Niiden keskustelujen perusteella, joita kävin eri matkailutoimijoiden kanssa messuilla, minulla kirkastui kuva myös omasta tilanteestamme matkailualan yrittäjinä.

Tarvitsemme alueellisia kumppaneita, joilla on yhteinen kiinnostus alueen kehittämiseen matkailun näkökulmasta. Erityisesti Etelä-Konneveden osastolla käyty keskustelu alueen matkailukoordinaattorin kanssa "Matkailu koskettaa koko kylää ja on koko kylän asia"-teemalla, sai minut pohtimaan tulevaa. Miten voisimme luoda tältä pohjalta yhdessä alueellisesti, kylänä, matkailutomintoja? Matkailu tuo hyvinvointia alueelle ainakin työpaikkojen muodossa. Hallitusti ja ajatuksella luotu matkailutoiminta myös huomioi herkän saaristoluonnon tarpeet ja kunnioittaa alueen ominaispiirteitä. Alueen ominaispiirteistä ammentaminen onkin se lähtökohta, jolla aidot matkailupalvelut syntyvät.


Olen aloittanut matkailualan opiskelun työni ohessa tänä vuonna tarkoituksenani oppia matkailupalveluiden rakentamisesta ja verkostoutua alan toimijoiden kanssa. Jos sinua kiinnostaa matkailun kehittäminen saaristossa/mantereella lähellämme, minuun voi olla yhteydessä: sari.komulainen (a) sagawind.fi.

Lämpimin terveisin,

Sari



lauantai 13. tammikuuta 2018

Kaakeliunelmia ja keittiöajatuksia

Kaakelikätkö löytyi

Löysin eilen ilahduttavan kätkön marraskuulta. Siellä oli kuplamuoviin käärittynä viisi kaakelia, jotka toimme matkalaukussamme kesälomamatkalta Portugalista. Kaakelit on hankittu Sagresissa sijaitsevasta keramiikkapajasta. Sagres (suom. pyhä) on Euroopan mantereen lounaisin kolkka, jossa tuuli puhaltaa vuoden ajasta riippumatta korkealla ja kovaa. Jotkut tuntevat Sagresin myös mallasjuomasta, Henrik Navigaattorin purjehduskoulusta (löytöretket) tai erinomaisista surffirannoista.

Sagresin kaakelit


Sagresin kaakelit laitetaan näillä näkymin Lilla Sofian, uudisrakennuksen, lattioihin jollakin myöhemmin selviävällä logiikalla. Uudisrakennuksen kaikki lattiat tulevat kaakelista ja lattioiden alla kulkee vesikiertolämmitys. Lämpö tulee maasta.

Pikkukeittiöiden maailma

Olen tänään laajentanut elämänpiiriäni uudella kokemuksella ja ollut hankkimassa keittiöitä Villa Sofiaan - yhteensä kolme kappaletta. On montakin syytä, miksi Villa Sofian majoitustiloihin sijoitetaan pikkukeittiöitä. Kutsun keittiöitä pikkukeittiöiksi, koska ne ovat pienempiä kuin normikeittiöt, mutta suurempia kuin pakettina myytävät minikeittiöt.

Ajatuksenamme on, että huoneita voisi käyttää myös huoneistonomaisesti ja ympärivuotisesti. Kun on keittiö käytössä, voi jääkaapin pakata täyteen ruokaa ja kokkailla itselleen pitkin viikkoa vaikka marraskuussa, kun kaikki alueen ravintolat ovat kiinni. Ihan naapurissa on viehättävä saaristolaiskauppa, josta saa kaiken tarpeellisen ruuan ympäri vuoden.

Toinen tärkeä motiivi keittiöinnostukseen ovat kurssien ja retriittien osallistujien ruokavaliot. Olen huomannut Elisaaressa järjestettyjen retriittien ja kurssien aikana, että monella osallistujalla on tänäpäivänä oma erityinen terveydellisiin syihin perustuva ruokavalio. Elisaaren mökeissä on kaikissa keittomahdollisuus ja monet ovat sitä hyödyntäneet, vaikka pääjoukko onkin saattanut ruokailla kartanon yleisessä ruokailussa. Näiden keittiöiden myötä Villa Sofiassakin voi kokkailla omia ravitsevia ruokia niin tahtoessaan.

Villa Sofian päärakennuksen huoneiden välissä sijaitseva keittiö.
Olemme mukana Matkamessuilla 19.-21.1.2018 Retkipaikan ja Kuninkaantien osastolla. Jos tahdot sopia tapaamisen kanssamme tuona aikana, niin laita viestiä osoitteeseen sari.komulainen(a)elisaari.fi.

Lämpimin terveisin,

Sari

torstai 28. joulukuuta 2017

Tapetteja fiilistellään jo :-)

Kävin tänään Villa (ja Lilla) Sofian rakennustyömaalla muutaman viikon tauon jälkeen ja suureksi ilokseni huomasin, että paljon on ehtinyt taas tapahtua. Kipsilevyseiniä on noussut pystyyn ihan urakalla ja kittaushommatkin ovat edenneet Villa Sofian puolella hyvää vauhtia. Maalämpöjärjestelmän pattereita on jo kiinni seinissä ja vesijohtoputkia ja kaapeleita on kaivettu maan sisään. On siis tullut aika valita maaleja, tapetteja, kaakeleita...
Aamiaishuoneen lintutapettia.
Juuri ennen joulua kävimme Espoossa Pentin kanssa - alunperin pakettiauton palautusreissulla. Pakettiautoa tarvittiin kaappien kuljetukseen. Kerron kaapeista kohta lisää. Niin, harhailimme Suomenojalla ja eksyimme RTV:hen, jossa oli isolla alennuksella (noin - 80%) juuri sellaisia luontoaiheisia tapettaja, joita tarvitsimme. Ja poistoerinä löytyi sellaisia kaakeleita sekä seiniin että lattiaan, joita olimme suunnitelleet. Hädin tuskin uskoimme hyvää tuuriamme! Kiva joululahja Villa Sofialle. Kiitos.
Perhehuoneen ruusutapetin yksityiskohta.
Vähan räväkämpääkin tapettia löytyi, jossa oli yllättäen juuri sama sininen sävy kuin salin puolipaneelissa. Tämä tapetti saattaa päätyä hillityssä määrin salitilaan. Tätäkin tapettia oli otettava, kun halvalla sai...vähän niinkuin Sulo Vilén Tankki Täyteen-sarjassa...😄.

Räväkämpää tapettia - saliin?
Niistä kaapeista vielä muutama sana. Yksi kaapeista tuo erehdyttävästi mieleeni erään isomman puoleisen Villan Ranskan maalla - nimittäin Versaillesin. Olemme puhuneet paljon siitä, että Villa Sofian sisustuksessa huomioidaan kautta linjan sijaintimme luonnonkauniissa saaristossa ja vanhassa koulussa. Poikkeus näyttää kutenkin vahvistavan säännön ja pala Ranskan Aurinkokuninkaan hovia on saapunut ilahduttamaan meitä tänne saaristoon. Kysyinkin Pentiltä, että mahdetaankohan Versaillesissa nyt etsiä tätä kaappia ja sen päälle kuuluvaa jumalatar-pronssikelloa kuumeisesti...
Poikkeus vahvistaa säännön-kaappi.
Pentti kyseli Oscarilta lounaalla, että oliko koulussa kristallikruunuja katossa hänen kouluaikanaan. Ei ollut. No nyt on. Tässä taitaa käydä niin, että merenpuoleinen iso huone - jota kutsumme sviitiksi - saa aurinkokuninkaan kaapin ja kristallikruunun sekä kaiken muun kimaltavan ja säihkyvän sisälleen ja muualla mennään sitten enemmän saaristolaisperinteiden mukaan...Kaapin vastapainoksi suunnittelimme jo rysä-installaatiota pääoven eteisen kattoon.

Vielä muutama päivä jäljellä vuotta 2017. Nautitaan näistä päivistä ja toivotetaan pian uusi vuosi 2018 tervetulleeksi!

Lämpimin terveisin,

Sari


torstai 23. marraskuuta 2017

Vieraanvaraisuutta kohtaamassa vieraalla maalla

Vietämme Pentin kanssa kesälomaa yleensä marraskuussa, sen jälkeen kun Elisaaren paikat on laitettu talviteloille. Näin teimme tänäkin vuonna ja suuntasimme matkamme kohti auringon valoa, Portugaliin. Tällä matkalla saimme taas monia mieleenpainuvia ja tärkeitä kokemuksia siitä, miltä tuntuu olla vieraalla maalla ja miten erityisen tärkeäksi kysymykseksi muodostuu turvallisuuden tunne ihan arkipäiväisissä matkustamiseen liittyvissä toiminnoissa. Saimme hieman kylmää kyytiä autovuokrausfirman kanssa ihan matkan aluksi ja tämä kokemus jäikin soimaan hiljaisesti koko loman taustalle; voinko luottaa ja olenko turvassa?
Mitä siis tapahtui autovuokrausfirman kanssa? Saimme lomamme aluksi kahden tunnin odotuksen lentokentällä, ilman tietoa milloin kyyti tulee autonvuokrausfirman tiloihin lentokentän ulkopuolella. Olimme oman ymmärryksemme mukaan vuokranneet auton lentokentältä - niinkuin tilausvahvistuksessakin luki.

Portugali on meille tuttu ja erittäin rakas maa. Kuitenkaan emme puhu maan kieltä emmekä ole mitenkään syvällisesti sisäistäneet maan kulttuuria - olemme ulkomaalaisia ja turisteja - olemme siellä aina enemmän tai vähemmän "pihalla". Nämä seikat lisäävät avuttomuuden tunteita erityisesti silloin, kun asiat eivät suju niinkuin paperissa lukee.



Tarjoamme itsekin matkailupalveluita ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös kansainvälisille ryhmille. Oma matkailupalvelukokemus sai pohtimaan, miten me voimme parhaiten auttaa myös eri kulttuureista tulevien matkaajien loman onnistumista - että he voisivat kokea olevansa turvassa ja voisivat luottaa meihin - siihen, että asiat sujuvat niinkuin ennalta on kuvattu ja luvattu. Ja miten voisimme ymmärtää ennalta heidän sellaisiakin tarpeita, joita omassa kulttuurissamme ei juurikaan ilmene?

Toinen matkaamme liittyvä koskettava kokemus oli Lissabonilaisesta hotellista, joka oli avattu vasta muutama kuukausi sitten. Paikka oli todella kauniisti remontoitu ja sisustettu varaussivuston kuvien perusteella. Paikan päällä meidät sisäänkirjannut respan työntekijä vaikutti aidon ystävälliseltä ja huomioivalta - oli mukava tulla. Paikan isäntäkin sattui olemaan paikalla ja tarjoili meille, vasta ovesta sisään astuneille, portviiniä omasta pullostaan. Juttelimme pitkään isännän kanssa ja hän kertoi ystävällisesti siitä miten kaunis hotelli oli syntynyt ja miten heidän alkukuukautensa olivat sujuneet. Saimme myös vinkkejä kivoista ravintoloista lähistöllä. Sekä isäntä että respan työntekijä molemmat pyysivät antamaan suoraa palautetta, jos jotakin korjattavaa lyötyy  - olihan hotelli vielä melko uusi. Kun vihdoin saavuimme huoneeseemme huomasimme, että huone oli avara, todella kauniisti ja omaperäisesti sisutettu, mutta siellä oli todella outo tuoksu - oikeastaan haju. Haju tuli kylpyhuoneesta. Asiaa hieman tutkittuamme selvisi, että lavuaarissa ei ollut lainkaan hajulukkoa. Haju tuli siis Lissabonin viemäreistä.

Vieraiden vastaanottaminen ja majoittaminen näyttää olevan paljon mutkikkaampaa kuin ikinä uskoisikaan. Niin monen asian on osuttava 100%:sti kohdilleen.

Kotiin palattuamme saimme todistaa, että Lilla Sofian katto oli poissaollessamme saatu valmiiksi. Rakennamme nyt talven ja kevään aikana puitteita tulevalle majoitustoiminnalle. Ennenkuin pääsemme valitsemaan verhoja ja lakanoita, täytyy viemäröinnit, sähköt, maalämpöpumput ja aurinkopaneelit asentaa taitavasti. Majoitustilojen tekninen toimivuus on se pohja, jolle kauneus rakentuu...💚.

Marraskuisin terveisin 💗,

Sari