torstai 2. toukokuuta 2019

Työn rakastaminen ja muita kysymyksiä kesän kynnyksellä


 Työn rakastaminen

Juhlimme vappua - työvaen juhlaa - eilen Elisaaren kartanolla työn merkeissä. Aika-ajoin pysähdyn ihan vakavissani pohtimaan, mikä oikeastaan on työni? Tapanani on ollut tarttua viime vuodet kaikkiin edessäni oleviin töihin. Olen siis yrittänyt tehdä parhaani niiden arkisten töiden osalta, joita elämässäni matkailu-ja ravintola-alalla yrittäjänä on olemassa. Vappupäivänä tartuin konkreettisesti eteeni avautuvaan tarjoilijan työhön, vaikka jännittikin aluksi hieman. Otin tilauksia vastaan, vein juomia ja ruoka-annoksia pöytiin ja lopuksi loin laskun ja keräsin maksut. Edellisenä päivänä olin yhdessä muiden yrittäjien kanssa siivonnut tilan, kattanut ja kiillottanut sekä asetellut pöytiä ja tuoleja. Työ vei mennessään ja vasta puolen yön aikoihin olin valmis lopettamaan. Tahto saada valmista aikaan on ilmeisesti usein yrittäjällä voimakkaampi kuin satunnaisten fyysisen kehon tarpeiden kuuntelu...muistan juuri, että olen yrittäjäperheessä kasvanut lapsuuteni <3.


Meillä on nyt ensimmäistä kesää tämän kuuden vuoden aikana, kun olemme olleet Elisaaressa, kartanolla kokenut ammattikokki ja vielä erittäin taitava sellainen. On suuri ilo seurata sellaisen ammatti-ihmisen työtä, joka rakastaa selkeästi sitä mitä tekee. Tämä ilahduttava raikas uusi tuulahdus kartanoravintolalla saa myös pohtimaan omaa suhdetta työhöni. Vaikka kuinka pyöritän omaa suhdetta työhön, kääntyy se aina kysymykseen: miten voin aidosti oppia rakastamaan sitä mitä teen? Oli se sitten mitä tahansa. Kun se kerran on jokatapauksessa mitä tahansa kulloisessakin hetkessä tarvitaan :-).

Ihmisten kohtaaminen

Työssäni tapaan paljon ihmisiä ja kohtaamiset ovat usein lyhyitä. Olen oppinut, että lyhyelläkin kohtaamisella voi olla suuri merkitys. Jokaisessa kohtaamisessa syntyy mahdollisuuksien kenttä, jossa voimme luoda parhaassa tapauksessa hyvin voimaannuttavan kokemuksen molemmille osapuolille. Olen myös huomannut, että oma kokemukseni riippuu paljon omasta läsnäolon tilastani. Jos olen täysin läsnä itselleni ja toiselle, tunne kohtaamisesta voi syntyä. Kiireessä tohottaessa kohtaaminen voi muuttua ohittamiseksi...sitäkin on tapahtunut :-D.

Kun aitojen ihmisten kohtaaminen on juuri se osa työtäni, josta henkilökohtaisesti saan voimaa työarjen muihin askareisiin, herää kysymys: miten voimme tietoisesti muotoilla palvelujamme kohtaamislähtöisiksi?

Tapasimme Elisaaren ja Villa Sofian kesätyöntekijöiden kanssa viime viikonloppuna ja pohdimme yhdessä, mitä tahdomme luoda yhdessä tulevana kesänä. Käytämme toiminnan kulmakivinä arvopohjaa: yhteistyö, yhteisöllisyys, kauneus ja ekologisuus&ekonomisuus. Tulevana kesänä saamme nähdä miten nämä toimivat myös kohtaamisissa.


Tervetuloa Elisaaren kartanolle Äitienpäivälounaalle su 12.5.2019. Alla olevassa linkissä lisää tietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisesta. Mukaan pääsee myös Inkoon kirkonkylältä venetaksikyydillä.

Äitienpäivälounas
 www.elisaari.fi 



Lämpimin terveisin,

Sari





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti