Ison luokan salin lattian alta löytyi hieno puulattia. Tänään saimme purettua (tai oikeastaan Pentti, Staffan ja Victor purkivat) modernimman lastulevy-muoviversion kokonaan pois. Nyt on hyvä mieli...Joitakin epäilyjä meille on esitetty asiantuntevilta tahoilta, että maalattu puulattia ei kestä kovaa kulutusta, mutta tulimme siihen lopputulokseen, että isossa luokassa hiippaillaan sitten sukkasillaan tai sisätossuilla...eli kovaa kulutusta ei ole tulossa :-). On se hieno.
Itse olen siivoillut siellä täällä rakennustyömaata koulun sisäpuolella tänään ja kaikenlaiset hienot yksityiskohdat ovat kiinnittäneet huomiotani. Yläkerran käytävässä on suuri kello seinällä ja muutoinkin huomasin tykkääväni käytävän oranssista väristä - olisiko hilla tämä väri? Mikäli minusta on kiinni tämä väri kyllä jää tänne.
Taiteellisia instaalliotakin on löytynyt huoneista, kun tavaraa on siirrelty remontin tieltä. Maapallo näyttää tässä installaatiossa kysyvän vessanpytyltä, onko meillä varaa vetää juomavettä vessanpöntöstä alas. Siinä lavuaari komppaa vähän vähemmän syyllisenä :-). Takaa kurkistaa pienet nukenvaunut muistuttamassa siitä mitä jätämme jälkeemme tuleville sukupolville...Ikean muovikassi on muutoin vain ihan muina kasseina tunkenut kuvaan, kun on aika julkisuuden kipeää sorttia.
Takana pahvilaatikoissa pilkistää tuleva kirjasto ja kaikki hienot koulun vanhat luonnontieteen ja muidenkin tieteiden kirjat ruotsinkielisinä eli kielikurssia tulossa myös minulle. Niin, ja ovi vessanpytyn takana näyttää mahdollisuuden kulkea uusista ovista kohti tulevaisuutta. Koulun pihaan on jo suunniteltu myös kuivakäymälä, jossa voi käydä kokeilemassa vettä säästävää vaihtoehtoa - ihan vaikka vain huvikseen. Kuivakäymälän sisustukseen voisimme keväämmällä julistaa suunnittelukilpailun...täytyypä pohtia asiaa.
Aurinkoisin terkuin,
Sari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti